Kuolimo

Katso video kanoottiretkestä Kuolimolla: https://www.youtube.com/watch?v=myijzXP1xsc

Tiesitkö, että Kuolimo on suurin kokonaan Etelä-Karjalan alueella sijaitseva järvi? Kuolimo on kirkasvetinen karu järvi jossa on paljon syvänteitä ja lähteitä. Syvimmillään se on jopa n. 40 m. Kuolimo on kuuluisa siitä, että siinä elää ja lisääntyy luonnontilassa ainoana suomessa ja nyt kokonaan rauhoitettuna ainutlaatuinen Nieriä -kanta, joka on nahkapintainen puna-oranssivärinen iso lohikala. Nieriän tulevaisuus näyttää turvatulta voimakkaiden suojelutoimenpiteiden johdosta.

Koko Suomen järvien pinta-alatilastossa Kuolimo on 56. suurin. Pinta-ala on noin 79 km2. Suurin pituus pohjois- eteläsuunnassa on hieman laskutavasta riippuen noin 35 km.

Kaikkien savitaipalelaisten tuntema Antti Matikan kotisaari Lehtinen on Kuolimon suurin saari, eli 311 ha. Muita isoja saaria ovat Lamposaari 126 ha ja Paassalo, sekin yli sata hehtaaria, eli 120 ha.

Haihtumisen lisäksi Kuolimo vaihtaa vetensä kahden joen kautta, eli Partakosken ja Kärnänkosken kautta ja loppupeleissä Kuolimonkin vedet päätyvät Vuoksen vesistösysteemin kautta Suomenlahteen.

Nykyisen kaltaisella Kuolimollla on ikää noin 4000 vuotta.

VEDENKORKEUS

15.10.2013 ihmettelimme Kuolimo-järven ajankohtaan nähden alhaista vedenkorkeutta. Kyllä pinta seuraavina vuosina normalisoitui. 2018 huippukuiva kesä on taas laskenut pinnan hyvin alas (lähiseudun vesikaivojakin on tyhjentynyt). Mielenkiinnolla odotamme tulevaa aikaa ja milloin taivaan hanat aukeaa.

Kuolimon vedenkorkeushavaintoja löytyy vuosilta 1931 - 1950 ja sitten taas vuodesta 1967 alkaen.

Keskivedenkorkeus ns. N60-järjestelmässä on ollut 77,02 m merenpinnan yläpuolella. Kuolimon vuotuinen veden korkeuden vaihtelu on ollut varsin pieni, vain 39 cm.

Vuodelta 1974 joulukuulta löytyy ylin vedenkorkeustieto. Silloin lukema oli 77,55 m.

Vuodelta 1940 elokuulta löytyy alin vedenkorkeustieto. Lukema oli 76,66 m. Äärivaihtelu on ollut 89 cm.

Menovirtaamahavaintoja on tilastoitu niitäkin jo vuodesta 1971 alkaen.

Keskivirtaama on ollut 6,9 m3/s.

Äärivirtaama, eli suurin poisjuoksu löytyy tuolta korkean veden vuodelta 1974, sen joulukuulta, 27m3/s.

Vaatimattomin ulosvirtaus on tilastoitu vuoden 2006 syyskuulta, 1,14 m3/s.

Kärnäkoskella sillan vieressä on historiallinen muistomerkki kiveen hakattuna, se kertoo pinnankorkeudesta kauan sitten, kun Saimaan pinta oli korkeammalla kuin Kuolimon ja vesi virtasi Kuolimoon päin.

SUOJELU

Kuolimo on meille tärkeä ja rakas. Järven ekologisessa tilassa on kuitenkin viime vuosikymmenien aikana havaittu nopeita muutoksia huononpaan suuntaan mm sameutumisena.

Meidän kaikkien, mutta varsinkin meidän, jotka olemme etuoikeutettuja asumaan tämän kauniin järven rannoilla, on tehtävä kaikkemme saadaksemme saastuttava kehitys loppumaan. Nyt on aloitettu pitkäjänteinen työ järven tilan kaiken puoliseksi ennallistamiseksi. Se koskee kaikkia kuntalaisia jotka asuvat Kuolimon lähistöllä ja kakkia niitä, jotka käyttävät sitä virkistykseensä tai ammatissaan.

Me paimensaasaarelaiset, jotka asumme Kuolimon vesien ympäröiminä, olemme etulinjassa. Paimensaaressa onkin tehty toimenpiteitä valumavesien imeyttämiseksi, ettei ne menisi suoraan Kuolimoon. Ranta-alueilta myös haravoidaan karikkeita pois, etteivät ne menisi järveen.

Näyttäkäämme edelleen omalla esimerkillämme niin puheissa kuin teoissakin, että Kuolimo on meille ykkösasia elinympäristössämme.

Paimensaaren asukasyhdistys ry on yhdistyksenä Kuolimon suojeluun keskittyneen Pro Kuolimo ry:n jäsen. Yhdistys on julkaissut Kuolimonsuojeluoppaan. Sen saa kunnantalolta.

Pro Kuolimo kotisivu: www.prokuolimo.fi

                                                                                                                                     Design Bäcklund AE